perjantai 2. huhtikuuta 2010

TURUN NÄYTTELY JA KAIKKEA MUUTA HÖPINÄTÄ!
(kuva: Heikki Siltala)

Turun näyttelyssä oltiin Lolan kanssa ja mukavaa oli niinkuin aina. Paljon nelosen kissoja ja omistajia oli paikalla mikä on aina kiva juttu. Lola valmistui lauantaina premioriksi. Tuomarina oli Donatella ja mukavat arvostelutkin tuli. Oltiin me Lolan kanssa jopa TP- valinnoissakin, mutta parempia kisaajia oli tälläkertaa mukana. Yhtä mieltä oltiin, että kaneliväritys vois olla tasasempi. Nythän se on semmonen haamukuvioiden täyttämä. Kaikkea ei tosin voi saada ja paha noille haamuille on mitään tehdä :) ellei nyt sit värjään alkais ja ei nyt se ihan heti mielessä ole. Oheinen kuva on Heikin ottama, silmätkin näyttää hyvän värisiltä, vaikka livenä ovatkin ihan pissinkeltaset. Lola jaksoi kaksi päivää oikein mukavasti, hiukan se mäkätti, muttei kummempaa. Donatellan mielestä neiti ei ole tajunnut olevansa iso vaan pentuna kuulemma pitää itseään :) Pitänee paikkansa tuokin. Sunnuntaina Lola oli Tauseinin pöydällä. Hiukka jännitti, kun muistan ettei se ainakaan Lolasta pentuna juuri pitäny. Nyt olikin sitten ihan toisin. Hyvä kun oltiin päästy pöydälle niin kehuja tuli valkosen määrästä, joka oli kuulemma ihan super! Muutenkin Tausein piti, oli kiva kroppa ja pitkät jalat ja eritoten kuulemma pää ja se kolmio mikä pitäs itiksillä muodostua oli hyvä. Tp valintoihin päästiin ja paikalla oli kolme mäkättävää kastraatti naarasta, joilla oli kaikilla paljon sanottavaa. Tällä kertaa paneelin lähti kaikkien mäkätätien äiti Aimo-Kaisa ;) Tässä odotellaan nyt Kiipu killerin juoksuja, että päästäis astuttamistouhuja järjestelemään. Kiipun kanssa on taukoa kotimaan näyttelyistä, koska on nuo ulkomaiset sertit vielähakematta. Valtava pentukuume ois ja tarttis Black-Belle's kissalaankin jotain äxöniä saaha. Edelleen Katjan kanssa tehään yhteistyötä ja hyvä niin. Tuo yhteistyö on sujunu todella hienosti ja mutkattomasti ettei paremmasta ole väliä. Uusia suunnitelmiakin tulevaisuuden kannalta on jo tehty, mutta katsotaan sitten niitä kun ollaan siinä vaiheessa, että on jotain kertomista. Lolan jälkeläinen Simo on saanut pari pesueellisista jälkeläisiä ja mukavia pikkupalleroita onpi syntynyt. On ollu tää blogin päivittely vähän hidasta, katsotaan nyt jos sais uuden koneen itelleen hankittua niin ehkä sitä sitten ois taas aktiivisempi. Täytyy tässä lopuksi kiittää Seniaa tuesta ja jaksamisesta kun olen näitä kissatouhuja pähkäilly ja privaattielämänkin kommervenkkejä vuodattanu. Senia sä oot niin PARAS!






























Ei kommentteja: