ONNESTA SEKAISIN :)

VAUVOJA TULOSSA!

Lolan ja Albertin lemmenleikit ovat tuottaneet tulosta. Tänään oli merkittävä päivä, Lolan ultraus näytti 4 potenttiaalista tulokasta joista yhden onnistuin pongaamaan ihan itse :) Tämän paremmaksi ei tämä päivä voi enää muuttua. Tuskainen odotus ja pähkäily asian tiimoilta on nyt sitten ohi. Seuraavaa vaihetta nyt sitten odotellaan... Laskettuaika on toukokuun 5-7 päivän tienoilla ja silloin näemme montako ehjää ja tervettä "rakkauden hedelmää" saamme maailmaan.

Vaihe 2 tässä orottamisen riemussa...

Salaisuuden kertoa mä voisin, mutten sitä kerrokkaan... eli eläinlääkäri on nyt sitten varattu. Perjantaina klo:11.45 hurahtaa ultrakones käyntiin ja neidin salaisuus meille silloin paljastuu. Siihen asti odotellaan ja ihmetelään...Nisistä otetut kuvat ovat kiertäneet keräämässä kommentteja ja epäilykset ovat vahvistuneet positiiviseen suuntaan. Tähän asiaan saamme siis pian selvyyden.Kiitän jo etukäteen Seniaa, Tinttiä ja Katjaa pitkämielisyydestä, he ovat jaksaneet ja joutuvat vielä jaksamaan muutaman päivän näitä minun pähkäilyjäni.KIITOS TEILLE ystävät hyvät.

Ollakko vaiko eikö olla?

Kas siinäpä pulma. Neiti Ripakinttu alias Lola ei kyselyistä huolimatta kerro onko neiti raskaana vai ei. Paino on noussut jo puolisen kiloa, mutta vaikea tässä on ekakertalaisen kätilön mitään sanoa...sitä niin helposti näkee asioita siellä missä niitä ei ole. Neiti ei anna itseään juurikaan nostella ja avokin lapset aiheuttavat lähinnä hermostumisen oireita, joten villiveikkaukseni on, että lapsosia pukkaa ;) Itseäni suojellakseni harmailta hiuksilta ajattelin kiikuttaa neidin nyt sitten ultraan asian varmentamiseksi...Muuten menee hermo ja yö unet eikä isäntäkään jaksa näitä pähkäilyjä enään kauan kuunnella.

Tätä orottamisen riemua..

Lola ja Albert J. Ensikertalaiset lemmenlähettiläät...

(kuvat:Heikki Siltala ja Sari Wiren)

Lola kävi astutusmatkalla kasvattajansa luona Muurlassa jonne minä "the sutenööri" armeliaasti junalla puksuttaen nuortaparia kiikutin. Lempi ei suinkaan heti leimahtanut, mutta hiljaa hyvä tulee ja niin kävi tässäkin. Muutaman päivän liehettelemisen jälkeen Albert oli valmis puimakone hommiin ja puitiinhan sitä oikein urakalla ;) Jäljellä on nyt sitten se Raivostuttavin vaihe eli odotus...ollakko tiineenä tahi ei??? Kolmas viikko on nyt menossa, neiti syö kuin hevonen ja nisät alkaa paljastumaan, mutten usko ennenkuin pennut on maailmassa.Nykyinen kastraattinaaraani Kaneli opetti, ettei koskaan voi olla liian varma. Kaneli kun astutuksen jälkeen lopetti juoksemisen ja paisui kuin pullataikina ja lopputulos oli 4,7kg ja NOLLA pentua :) eli sen siitä hyväuskoisuudesta saa... Nyt sitten odotellaan ja ultrataan jos ei muuten alkaa selviämään tämä touhu...

ps. Albertille terkkuja, olet ihku!

Taloni asukit

Itämaiset lyhytkarvat

Black-Belle's Hot surprise - Kaneli
Black-Belle's Ichiyo - Lola

- Me ollaan ihka aitoja rinsessoja...





Kotikissa - Milli


- Minoon pienen kookoonen, mutta pippurinen












Nymfipapukaija - Hani


- Vihellän silloin kuin mua sattuu huvittamahan...










Harmaa Jako - Shadow

- Puhua pälpätän kaiken aikaa, vaikka aamuhun asti...








Hamsteri - Rölli

- Pieni ja laiska ja sitäpaitsi ruoka on hyvää ja
kuntopyörät on tyhmiä varten, minen niihin koske....







Tässäpä nämä talomme asukit rakkaita kaikki...

Uusia tuulia

Tässä nyt sitten koitetaan pysyä kehityksen perässä tai mukana, ihan kuinka asiaa katsotaan...

Ajattelin kasailla tänne oman taloni hellyttävistä elukoista jonkinlaista informaatiota, kun tuota kasvattajanimeä ei ole tullut ainakaan toistaiseksi hankituksi...koskaan ei tiedä, mutta tällä lähdetään matkaan ;)

Oikeasti sysäyksen näille sivuille sain itämaisnaaraani ensimmäisestä sulhosta tahi pikemminkin hänen emännästään, kiitos Mervi :)