Ei pentuja, ei pentuja ja paljon muuta
Nyt on tullu pidettyä ihan hirmuisen pitkä tauko blogin päivittelyssä. On tuo elämänmeno ollut sellaista muutosten kourissa kiemurtelevaa, ettei ole aika ja jaksaminen riittänyt. Nyt kuitenkin taas täällä ollaan :) Ne himputin Lolan pentujutut meni sitten ihan harakoille. Ihana Kuuran Kipinä sai kyllä tytön tiineeksi, mutta ehkäpä pakollinen tilastollinen notkahdus oli nyt sitten Black-Belle's kissalaan osuttava. Katastrofaalisen ultrauksen jälkeen, jossa luvattiin huimia pentulukuja ei sitten pitänyt lainkaan paikkansa vaan 5-6+ tiivistyi kokonaiseen kahteen pentuun viimeisen odotusviikon kuvassa. Tästä selvittiin henkisesti niin loppu onkin sitten todella surullista. Lola jouduttiin leikkaamaan ja molemmat pennut (mahdollisesti beige bicolorit) menetettiin. Toinen oli lentänyt jo aikaisemmin kissojen taivaisiin ja toinen eli vain muutaman minuutin. Syynä tähän kaikkeen kohdunkiertymä. Lolankin henki oli vaarassa joten onneksi sain rakkaan rämäpään luonani pitää. Eli Lolan siitosura on nyt loppu ja jäljelle jää Lolan tytär Kiipu, jonka harteille kasaamma paineita. Alku on ollut aika heikkoa. Tyttö kehittyy hitaasti ja juoksee harvoin, mutta nyt on onneksi juoksu tahti hieman kiihtynyt. Eli nyt odotellaan ja katsellaan mihin Kiipun tilanne kehittyy... Yritän ilmoittautua poppooni kanssa Turokin näyttelyyn ja toivon, että siellä olisi paljon kissatuttuja. Alkaa olla ikävä tuttuja kissaihmisiä ja kissoja ja myönettäköön, että näyttelyssäkäynti vieroitusoireetkin alkavat jo vaivata :) Toivottavasti pian nähdään :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti